Hiilimolekyylien joukkoirtisanomiset

Muutama kerta täälläkin on sivuttu talouskasvua, ilmastonmuutosta ja raaka-aineiden rajallisuutta. Ilmastonmuutoksen ja raaka-aineiden näkökulmasta länsimaiden talouskasvu ei voi jatkua. Virallisetkin tahot puhuvat jo nollalinjasta.

Kukaan tervejärkinen ei toivo kunnon lamaa tai talousromahdusta. Ei paljon lohduttaisi ilmaston mahdollinen kylmänä pysyminen, jos omat ystävät kärsisivät ja meno kaduilla muuttuisi turvattomaksi tai liian anargistiseksi.

Mutta pientä taloudellista taantumaa voi ihan turvallisesti toivoa!

Pientä taloudellista taantumaa on oikeastaan aika helppo toivoa, kunnes lehteen ilmestyy juttu jonkun tehtaan sulkemisesta, isoista irtisanomisista ja tehdaspaikkakunnan huonosta työllisyystilanteesta. Aina kun lukee tuollaisen irtisanomisuutisen, niin unohtaa hetkeksi ilmastonmuutoksen ja raaka-ainepulan. Silloin tekisi mieli mennä kauppaan ja ostaa suljettavan tehtaan tekemiä tuotteita ihan vaan kannatusmielessä. Sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun törmäys konkreettisimmillaan.

Jos itselle kolahtaa noin kovaa irtisanomisuutiset, niin kuvitelkaa niitä laativia tehtaiden ja yritysten johtajia. Jokainen yrittää varmaan viimeiseen asti välttää niiden antamisen. Kun sellaisen irtisanomistiedotteen antaa niin menee maine, saa vihamiehiä kaduille, sukulaiset halveksuvat ja omatunto kärsii. Ja yleensä vielä tulospalkkiotkin jäävät epäselviksi.

Jotta ilmastonmuutos ja raaka-ainepula voidaan jotenkin selvittää pitää irtisanomisuutisoinnista tehdä helppoa. Siitä pitää jossain mittakaavassa tehdä jopa haluttavaa. Irtisanomisuutisiin on siis saatava positiivinen lataus. Tässä ilmaiseksi tiedotepohja kaikille teollisuusyrityksille käytettäväksi:

Oy Yritys Ab:n tuotantolaitos Kaupunkilassa suljetaan

Oy Yritys Ab:n Kaupunkilan tehdasta koskevat selvitykset ja yt-neuvottelut ovat päättyneet. Kaupunkilan tehdas on päätetty sulkea. Yritys irtisanoo X työntekijää.

Tehtaan sulkeminen pienentää Yrityksen tuotteen XYZ tuotantomäärää ABC kappaletta. Tuotantomäärän alennus säästää vuosittain noin X kiloa raaka-ainetta A ja Y kiloa raaka-ainetta B. Yrityksen vuosittainen energiankulutus pienenee arviolta X GWh.

Tuotantomäärän alennus pienentää Yrityksen co2-päästöjä vuosittain arviolta X tonnia. Tämä mahdollistaa Yrityksen co2-päästöjen pienentämisen tulevina vuosina Y % aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Yritys on käynnistänyt Kaupunkilan työvoimaviranomaisten kanssa uudelleenkoulutusprojektin. Uudelleenkoulutusprojektissa pyritään kouluttamaan irtisanottuja työntekijöitä ensisijaisesti palvelualojen tehtäviin. Lisäksi annetaan erityiskoulutusta ympäristöteknologiasta ja tuetaan palvelualojen ja ympäristöteknologian yrittäjyyttä. Yrityksen ja Kaupunkilan panostus uudelleenkoulutusprojektiin on X miljoonaa euroa.

Matti Meikäläinen
Toimitusjohtaja
Oy Yritys Ab

Toivottavasti näemme pian tällaisia tiedotteita.

Olen kuitenkin skeptinen. Kimppakivan lukijoita on paljon, mutten usko että teistä kukaan toimii teollisuusyritysten ylimmässä johdossa. Niinpä tuo tiedotepohja ei löydä koskaan oikeiden ihmisten käsiin.

Tarvitaankin plan B. Pitäisi jotenkin yhteisöllisesti perustaa nettipalvelu, johon Wikityyppisesti listattaisiin kaikki tuotantolaitosten sulkemiset ja niihin liittyvät irtisanomiset. Lisäksi joku vapaaehtoinen voisi sitten karkeasti laskea tai arvioida paljonko jokainen sulkeminen on pienentänyt co2-päästöjä, muita päästöjä sekä pienentänyt materiaalikulutusta. Nettisivusta muodostuisi taulukko, josta näkyisi selvästi ne todelliset teollisuuden ja teollisuusyritysten ilmastotalkoot.

Pikkuhousukirjoitus

Vappua ennen alkanut pohdinta vaatteiden lainaamisen ja koko vaatebusineksen ympärillä jatkuu. Vappuna tuli mieleen että yksi tuoteryhmä on ainakin täydellinen mahdottomuus lainaamisen, vuokraamisen ja vastaavan resurssien jakamisen suhteen. Kyseinen tuoteryhmä on alusvaatteet.

Miten siis alusvaatteetkin saisi mukaan talkoisiin kulutuksen vähentämisen puolesta?

Ainoa vaihtoehto on tehdä alusvaatteista välillinen työkalu johonkin muuhun asiaan. Tässä idea:

Sitoudu siihen, että yli 1/2 kaikista vaateostoksistasi on alusvaatteita. Tee siis alusvaatteista mittari, jonka avulla seuraat omaa vaateostamistasi.

Tuo päätös olisi erittäin perusteltu. Alusvaatteet kuluvat nopeammin kuin muut vaatteet. Lisäksi ne likaantuvatkin nopeammin. Eli periaatteessa kaikkien tulisi joka tapauksessa kuluttaa ja ostaa enemmän alusvaatteita kuin mitään muita.

Mutta mehän emme noin toimi. Toimimme juuri päinvastoin ja ostamme nimen omaan niitä muoteihin sidottuja ja ulospäin näkyviä paitoja, takkeja, housuja, hameita, mekkoja ja kenkiä. Miksi niitä ostetaan? Ei ainakaan siksi että ne olisivat kuluneet kuten alusvaatteet.

Ensimmäinen vaihe on määrällinen sitoutuminen. Todella järkevä vaateostaja sitoutuu seuraavassa vaiheessa siihen, että yli 1/2 vaaterahoista pistetään alusvaatteisiin. Kun siihen sitoutuu, niin uutta ulkotakkia ei voikaan ostaa ihan jokaiseen muoti-ilmiöön. Ellei sitten halua samalla ostaa muutaman kymmenen paria uusia pikkuhousuja ja sukkia tasatakseen rahakuorimia.

Vaatteet on meidän aatteet

Olen keskustellut viime aikoina useiden henkilöiden kanssa vaatteista ja vaatteiden lainaamisen teoreettisista haastaista ja mahdollisuuksista. Tulimme siihen tulokseen, että koko vaatedesignin on muututtava. Muuttamalla muutamia yksityiskohtia vaateteollisuus ja vaatesuunnittelijat voisivat nostaa itsensä kulutusjuhlan ykkösnimistä myös kestävän kehityksen ykkösnimiksi.

Tässä yhteenvetoa ja vinkkejä kaikille vaatesuunnittelijoille:

1. Ei yksivärisiä vaaleita vaatteita

Mikään ei ole huonompi vaate kuin kirkkaan valkoinen. Siinä näkyy kaikki tahrat. Jos laskisi erivärisille vaatteille suhdeluvun käyttötunnit/pesu, niin vaaleimmat värit häviäisivät. Samoin tietyt valkoisia ja keltaisia tummemmatkin kirkkaat värit kuten kirkkaan punainen ja kirkkaan vihreä. Niissä vaan näkyy tahrat helposti. Kisan voittaisivat tietysti erilaiset murretut sävyt.

Kaiken ei siis tarvitse olla harmaata tai ruskeaa, mutta jotain olisi tehtävä jotta vaatteiden turhien pesukertojen määrää saataisiin vähennettyä. Ja oikeasti pesukerroista iso osa on turhia. Kuinka moni katsoo ensin onko vaatteessa tahroja ja vasta sitten haistaa kainaloista? Moni vaate lentää pyykkikoriin tahran takia vaikkei se vielä hikinen saati oikeasti epähygieninen olisikaan.

2. Suosikaa kuvioita ja painokuoseja

Viime vuosina on t-paidoissa, collegeissa ja huppareissa ollut ns. allover-printtien muoti. Eli koko kangas on painettu täyteen pieniä värikkäitä painokuvia. Siinä oli tahramielessä hyvä muoti. Kaikista kankaista ei tarvitse tehdä camo-maastokuvioituja, mutta jollain tavalla pintaan on saatava elävyyttä niin ettei jokainen tahra erotu.

3. Reilunkaupan kankaat

Vaatehysterian on pakko loppua. Mutta samalla köyhemmissä maissa elää valtavasti ihmisiä puuvillan- ja muiden raaka-aineiden kasvatuksesta. Reilunkaupan kankaat vievät enemmän rahaa juuri kasvattajille. Mitä enemmän rahaa sitä vähemmän kangasraaka-ainetta on toimeentulon eteen myytävä. Laatu siis korvaa määrää ja määriä on vähennettävä.

4. Kestävyys

5. Kestävyys

6. Kestävyys

Miksi jokainen housu kuluu ensimmäisenä lahkeensuista, polvista tai pyllystä. Eikö suunnittelija muka tiennyt asiaa? No varmana tiesi, mutta jostain syytä päätti silti olla panostamatta asiaan kun tuotteesta olisi tullut muuten liian kallis tai ei ollut osaamista tehdä hyvännäköistä noi ongelmat kiertäen.

Uskotteko että nuo asiat ikinä muuttuvat muotiteollisuudessa? Vai oppivatko kuluttajat nopeammin sietämään likatahroja ja hieman hajonneita vaatteita? Ehkä joskus tulee päivä että toimistotyöntekijä tai kaupan myyjä ei saa kommentteja ja vihaisia katseita pitäessään tahraista paitaa tai lahkeista rispaantuneita housuja päällään.

Kiitos hallitus

Viikottaisesta kuukausittaiseksi muuttunut blogittaminen menee tällä kertaa lyhyesti.

Suurkiitos työministeri Tarja Gronbergille ja hallitukselle. Tuoreessa kuluttajapoliittisessa ohjelmassa ja sen käsittelyssä painotettiin täsmälleen samoja asioita kuin mitä tässä blogissa on pyritty painottamaan. Tavarakulutuksen kohtuullistaminen ja vähentäminen ovat arkoja asioita. Se, että hallitus uskaltaa edes mainita ne, avaa varmasti uusia keskusteluja.

Aloittakaa tästä:

http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article77397.ece

Ja Googlettakaa sitten lisää aiheesta ja pistäkää tänne parempia linkkejä jos niitä tulee vastaan.

Sarvis

Aikaisemmin syyttelin etelän lomakohteita tuhlailevasta pienten muovituotteiden kulutuksesta. Nyt kun talvi vihdoin saapui Helsinkiin, niin huomasin meidän syyllistyneen aivan samaan.

Etoloiden ja halpahallien näyteikkunoissa näkyy pulkkia. Ja kun maassa oli lunta niin niitä uusia pulkkia ja pieniä lasten lumilapioita kannettiin kaupoista jatkuvasti ulos. Mikähän mahtaa olla keskimääräinen lasten pulkan käyttöaste Uudellamaalla?

Näitä pulkkia ja lumilapioita vaivaa sama ongelma kuin etelässä hiekkalapioita ja ämpäreitä. Nuo pienet muovituotteet ovat niin halpoja ettei kukaan vaivaudu niitä lainaamaan tai vuokraamaan. Niiden ostaminen on niin paljon halvempaa ja ennen kaikkea helpompaa.

Kuka muuttaisi tämän ja perustaisi toimivan pulkka- ja lumilapiovuokraamon? Tämän turhan muovikrääsän ostamisen on pakko vähentyä!

Koolla on merkitystä

Helsingissä on muutamia kymmeniä taloja, joissa on yli 100 asuntoa. Ei siis taloyhtiöitä tai kortteleja, vaan ihan yksittäisiä kompakteja rakennuksia joissa on noin monta asuntoa.

Olen yrittänyt vähän selvitellä millaista asuminen on noissa jättitaloissa. Utelen kaikkea aina kun selviää, että joku asuu sellaisessa.

Pääsääntöisesti asukkaat kertovat, että talosta löytyy paljon yhteisiä jaettuja resursseja. Useita saunoja (kyllä). Pesutupa (kyllä). Kuivaushuone (kyllä). Kerhohuone (kyllä). Askarteluhuone (kyllä). Erillinen pyörävarasto (kyllä). Parhaimmillaan taloissa oli esim. toimiva sisäinen kierrätys aikakauslehdille. Tai puutyöhuone höyläpenkkeineen ja höylineen.

Jättitaloissa on jäljellä paljon sitä yhteisöllistä ja jaettua toimintaa mikä pienemmistä taloista on kustannussyistä ja yksityisyysvillityksen myötä lopetettu.

Jättitalot ovat ekologisesti tehokkaita. Nyt alkaa tuntua että ne ovat elämänlaadullisestikin tehokkaita. Kertokaa mihin ollaan rakentamassa uusia jättitaloja? Voisi katsoa jos sellaisesta löytyisi sopiva kämppä seuraavaksi asunnoksi.