Piste lentämiseen

Olen korviani myöten täynnä lentämiskeskustelua. Tappelua siitä, onko lentämisellä merkitystä ilmastonmuutokseen on käyty aivan liian kauan. Turhempaa riitaa ei voi olla. On nimittäin selvää, että lentäminen on iso ilmaston lämmittäjä. Kukaan peruskoulun läpikäynyt ei voi oikeasti olla niin tyhmä, ettei ymmärtäisi sitä. Ymmärtämättä voi olla vain jos oikein tosisaan yrittää tietoisesti kieltää asian itseltään saadakseen vielä muutaman rusketuksen etelässä.

Lentämisen puolustajilla on aina samat kaksi huonoa perustelua harhaluulolleen: a) lentämisen osuus kasvihuonepäästöistä on marginaalinen, b) lentokone kuluttaa usein vähemmän kuin laiva tai auto.

Väite a) ei tarkemmin katsottuna pidä paikkansa. Lentäminen on nimittäin yksi suurista päästöjen aineuttajista. Lentoliikenteen päästöt ovat laskentatavasta riippuen jotain 3 ja 5 prosentin välillä kaikista kasvihuonepäästöistä.

Siis vain 3%? Mutta kertokaapa isompia yksittäisiä saastuttajia. Teollisuus vai? No mutta kun teollisuus ei ole yksittäinen saastuttaja, vaan gigaluokan kattokäsite tuhansille pienemmille asioille. Ei käsitettä teollisuus voi verrata käsitteeseen lentäminen. Sama kun vertaisi ajoneuvojen  käsitettä ‘auton vasemman eturenkaan vanne’ rakennusteollisuuden käsitteeseen ‘kaupunginosa’.

Teollisuuden osuus päästöistä on muistaakseni jotain hieman alle 30%:n luokkaa. Mutta jos sitä tarkestelee lentämiskäsitteen tarkkuudella, niin sen joutuu pilkkomaan toimialoittain. Ja mikään yksittäinen varsinasen teollisuuden toimiala ei vastaa edes tuota lentämisen 3%:n osuutta. Paperiteollisuus saastuttaa vähemmän. Elektroniikkateollisuus saastuttaa vähemmän. Ajoneuvovalmistus saastuttaa vähemmän. Tekstiiliteollisuus saastuttaa vähemmän. Jne… Vain lihakarjateollisuus saastuttaa enemmän, mutta maataloutta ei yleensä lasketakaan tuon ‘teollisuus’ käsitteen alle, vaan sitä tarkastellaan ihan erillään sen erilaisen luonteen vuoksi.

Lisäksi lentomatkustamisen harrastajia on todella vähän. Suomalaisistakin vuosittain  vain reilusti alle 1 miljoona lentää ulkomaille. Globaalisti lentomatkustamista harrastavien määrä on vain promilleja väkiluvusta. Eli muutamat promillet aiheuttavat suoraan monen prosentin päästöt.

Länsimaalaiset ovat pahoja saastuttajia. Mutta silti länsimaalaisetkin voitaisiin jakaa lentomatkustamisen harrastajiin ja muihin länsimaalaisiin. Yksikin pidempi lentomatka nimittäin lähes tuplaa länsimaalaisenkin kuluttajan vuosittaisen hiilikuorman. Yksilötasolla kaukolento on aina pahin mahdollinen kertaluokkainen ilmastosabotaasi. Lentomatkasta luopuminen laskee niin paljon henkilökohtaista hiilikuormaa, että voidaan puhua kokonaan eri tasosta ja siirtää ihminen luokasta lentomatkustamisen harrastaja luokkaan muut länsimaalaiset.

Jos edes 30% länsimaalaisista aloittaisi vuosittaisen kaukolentämisen harrastamisen, niin lentämisen puolustajat menettäisivät välittömästi käyttämänsä argumentin a) eli perinteisen’vain noin 3% kaikista päästöistä’. Silloin nimittäin lentämisen osuus räjähtäisi paljon suuremmaksi. Saati jos länsimaalaisten lisäksi vaikkapa 1% kehitysmaiden asukkaista alottaisi saman kaukolentämisen harrastamisen. Silloin ei enää tarvitsisi miettiä onko lentämisen osuus olennainen vai ei.

Väitettä b) vaivaa sama ongelma. Voi olla lentokone kuluttaa keskimäärin alle 3 litraa polttoainetta/matkustaja/100 km. Auto kuluttaa helposti enemmän. Mutta miten noita voi verrata? Auto on keskipitkän matkustamisen väline. Lentokone on kaukomatkustamisen väline. Autolla ajetaan yhtä lomareissua varten ehkä 1000 tai 2000 km, usein paljon vähemmän. Lentokoneella täräytetään yhtä lomareissua varten helposti 10000 km mittariin.

Jotta lentokone olisi yhtä saasteeton kuin auto niin se saisi kuluttaa polttoainetta noin 50 litraa/henkilö/LOMAMATKA. Nyt lentokoneella menee helposti siis 300 litraa/henkilö/LOMAMATKA. Lentämisen ongelma on siis matkan pituus, ei kulutus 100 km:llä. Kaikki länsimaiset voisivat hyvillä mielin lentää täyttöasteiltaan korkeilla lentokoneilla vaikka 300 km:n tai 500 km:n matkoja. Mutta ketä ne kiinnostavat? Kyllä lentämisen puolustaja yleensä haluaa lentää kauemmas. Ja käyttää silti argumenttia, joka pätee vain lyhyissä lennoissa.

Lopeta joskus vapaa-ajan lentäminen. Mutta ole hyvä ja lopeta jo sitä ennen lentämisesi älytön ja kestämätön perusteleminen. Ja myönnä lentämisesi moninkertaistavan oman hiilikuormasi sekä kiistatta lämmittävän maapalloa, mutta olevan silti aivan liian hauskaa lopetettavaksi kaltaisellesi itsekkäälle kulutushedonistille.

Talvihauskaa

Kun sää kylmenee, niin kannattaa suunnata entistä enemmän ulos. Talviulkoilu, talviretkeily, hiihtäminen ja laskettelu ovat ainutlaatuisia ja globaalisti tarkasteltuna hienoja eksoottisia mahdollisuuksia.

Nyt on siis aika suunnitella ulkotekemistä talviviikonlopuille ja talvilomalle. Tässä on hienoa se, että kerrankin on mahdollista hyödyntää erinomaista vuokraamoa. Ei tarvitse kalliiden harrastusvälineiden ostamisella tuhota muuten ekologista vapaa-ajan aktiviteettia.

Suomen Ladun ulkoilukeskukset vuokraavat kattavasti hyviä ja laadukkaita välineitä. Suomen Ladun ulkoilukeskusten välineillä saa lisäväriä ulkoiluun niin Etelä-Suomessa, Lapissa kuin vaikka Alpeillakin. Ja valikoimissa on joitain paljon kysyttyjä perinteisen Suomen Ladun toiminnan ulkopuolisiakin tarvikkeita kuten lumivyörypiippareita.

Suomen Ladun ulkoilukeskusten vuokraamovalikoima löytyy kunkin ulkoilukeskuksen esittelusivujen takaa. Ulkoilukeskusten esittelysivuille pääset tästä:

• Suomen Ladun ulkoilukeskukset

Ekologisesti organisoituneet jupit

Olen monessa kirjoituksessa miettinyt vuokraamisen merkitystä turhan tavarankulutuksen vähentämisessä. Helposti vuokraamista tulee ajateltua urbaanien ekonuorten näkökulmista ja silloin vuokraamotarjonta tuntuu aika vähäiseltä. Mutta enemmän merkitystä olisi sillä, miten vuokraaminen toimii siinä peruskansassa, joka ei ekologisuudelle ja ilmastonmuutokselle muuten paljoa painoarvoa anna. Kiinnostavaa on se, että heidän keskuudessaan vuokraustoiminta onkin usein paremmin organisoitua ja toimivampaa kuin ekonuorten keskuudessa.

Olen yrittänyt selvittää mahdollisimman paljon erilaisia harrastuksia, joita voisi melko aktiivisestikin harrastaa ostamatta itselleen uusia harrastusvälineitä ja käyttämällä mahdollisimman paljon vuokravälineitä. Tuntuu siltä, että tuo vuokraaminen on saatu toimivaksi käytännöksi ensisijaisesti ns. juppilajeissa. Hyviä vuokraamoja on helppo löytää laskettelukeskuksista, tenniskentiltä, squaskentiltä ja golfkentiltä. Iso hatunnosto niille!

Laskettelijoissa on suuri joukko harrastajia, jotka vuokraavat välineet melkein aina. Joskus laskettelutoiminnan alkumetreillä vuokraajat olivat aina alottelijoita ja vuokravälineiden huono laatu takasi etteivät muut vuokraamoon tulisikaan. Mutta nykyään vuokraamojen välinevalikoima on erinomainen. Moni vuokraaja onkin tänä päivänä mukavuudenhaluinen aktiiviharrastaja eikä aloittelija. Vuokraamoja käyttävä aktiiviharrastaja ei viitsi kantaa omia painavia suksia mukana matkoillaan, kun periltä laskettelukeskuksesta saa vuokrattua niin hyviä suksia. He eivät edes laske tuleeko vuokraaminen loppujen lopuksi halvaksi vai kalliiksi. He vuokraavat joka tapauksessa, koska se on helppoa, vaivatonta ja tuo lisähauskuutta harrastukseen. Niinhän meidän kaikkien pitäisi toimia, eli ensisijaisesti vuokrata harrastusvälineitä vaikka se tulisikin hieman kalliimmaksi kuin omien ostaminen.

Ilmeisesti tuo laskettelukeskuksista tuttu vuokravälineiden tason nousu ja vuokraustoiminnan parantuminen on tapahtunut myös tennis-, squash- ja golfkentillä. Niilläkin vuokrataan nykyään niin laadukkaita välineitä, että vuokraväline ei automaattisesti johda huonoon tulokseen pelissä. Päinvastoin, moni voi joutua tosi kovaan peliin ottamaan vuokravälineen oman välineen tilalle, ettei ainakaan jää välineestä kiinni.

Miksi harrastusvälineiden vuokraaminen toimii juuri näissä juppiharrastuksissa? Syy on varmaan rahassa. Nämä ovat perinteisesti rahaa vaativia rahakkaiden harrastuksia. Tuolla joukolla on jo pitkään ollut mahdollisuus tehdä taloudellisesti kannattamattomia tekoja, esim. vuokrata aktiivisesti välineitä omaksi ostamisen tilalla. Kerrankin liika raha on johtanut johonkin ekologisestikin järkevään toimintaan.

Mutta miten tuota aktiivista laadukkaiden harrastusvälineiden vuokraamista saataisiin levitettyä muihin harrastuksiin? En usko, että raha tai sen vähäinen määrä olisi enää este missään muussakaan lajissa.

Ja onko jollain kokemuksia joistain hyvistä vuokraamoista muiden kuin noiden juppilajien kohdalta?

Tähtiarvostelu

Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina 2.12 ison ilmastonmuutosartikkelin Sunnuntai-osassa. Artikkeli liittyi täällä käsittelemiini aiheisiin, joten ajattelin käsitellä artikkelia arvostelemalla sen sisältöä levyarvostelutyyliin asteikolla * – *****.

Artikkelissa 10 suomalaista ‘ilmastovaikuttajaa’ kertoivat oman näkemyksensä siitä, kuinka ilmastomuutos voidaan kesyttää. Annan tässä arvostelutähdet jokaiselle ‘vaikuttajalle’.

Pääministeri Matti Vanhanen: **

Olennaisinta energian säästö… Liikenne on länsimaissa suuri ilmastopäästöjen aiheuttaja; joissan maissa jopa 30-40 prosenttia päästöistä tulee liikenteestä…

Kaikkein perinteisintä suoran energiankulutuksen korostamista ja tavaroiden ostamisen sekä kuluttamisen todellisten vaikutusten halveksumista. Jokainen, joka on perhehtynyt asiaan tajuaa ettei minkään länsimaan todellinen ilmastokuorma voi tulla 40 prosenttisesti liikenteestä. Tai sitten siinä maassa ei osteta ja myydä ollenkaan esim. Aasiassa valmistettuja vaatteita, elektroniikkaa ja kulkuneuvoja. Jos myytäisiin, niin niiden valmistuksen ja kuljettamisen aiheuttamat päästöt Aasiassa ja matkalla siihen länsimaahan olisivat jo niin suuret, että tuo 40% ei onnistuisi. Eli taas se perinteinen harhautus tietyn maan rajojsen sisäisitä päästöistä verrattuna sen maan kansalaisten toiminnan aiheuttamiin päästöihin koko maailmassa. Ja mikähän osuus tuosta hypoteettisesta 40% luvusta oikeasti aiheutuu tavarakuljetuksista? Tavarakuljetuksiin vaikutetaan tavaroiden ostamista vähentämällä, ei itse kuljetuksia tuijottamalla.

Toinen tähti tulee vain sen vuoksi, että on ymmärrettävää ettei pääministerin suulla voida ruokkia kulutuksen vähentämistä. Mutta jonkinlaiset kevyet maininnat tavarakulutuksen harkitsemisesta ja palveluteollisuuden voimakkaasta lisäämisestä olisivat olleet paikallaan ja nostaneet tähtimäärää reilusti.

Toimitusjohtaja Mikael Lilius: ****

Energiayhtiön toimitusjohtajalta energialähtöisyys olisi ollut jopa ymmärrettävää. Mutta silti Lilius ei turhaan puhu vain suorasta energiankulutuksesta. Globaalin ilmastosopimuksen suorasta vaatimisesta automaattisesti muutama tähti. Samoin hiilijalanjälken merkinnän toivomisesta tuotteisiin muiden tuotetietojen rinnalle.

Toimitusjohtaja Anne Brunila: ***

Hienoa että teollisuuden edustaja ei vähättele teollisuuden, eli tavaroiden ostamisen, merkitystä. Nytkytrendin mukaan moni olisi sanonut, että teollisuuden osuus Euroopassa syntyvistä hiilidioksidipäästöistä on ‘vain’ viidennes. Anne jättää hyvin tuon turhan sana ‘vain’ pois omasta lauseestaan. Silloin ei väheksytä teollisuuden merkitystä. Ja se on tärkeää sillä teollisuuden päästöjen katsominen liittyy suoremmin kansalaisten tavaraostamiseen kuin energiankulutuksen katsominen. Ei tarvitse olla Einstein, että tajuaa ettei tehtaiden tuotanto ja päästöt vähene muuten kuin ostamista vähentämällä.

Kansanedustaja Oras Tynkkynen: ***

Ennakkosuosikki pettää tuottamalla tavallista energialäpinää. Tiemaksut, energiatehokkuus, uusiutuva energia,… Kaikki tämä on liian ilmeistä Oras Tynkkyseltä.

Pääjohtaja Petteri Taalas: *****

Osaa katsoa länsimaiden omien co2-päästöjen ulkopuolelle ja ymmärtää, että meidän kulutuksemme aiheuttaa päästöjä Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Näiden maiden mukaan vaatiminen päästöjen vähentämistalkoisiin ja sopimuksiin on tärkeää ja auttaisi ymmärtämään todellista tavarakulutuksen globaalia päästölogistiikkaa.

Kun vielä liikkumisen osalta hypätään suosiossa olevan hybridiautoläpinän ohi suoraan kävelemiseen ja pyöräilemiseen, niin kaikesta näkee, että ilmastomuutoksen todellinen luonne on kirjoittajalla hyvin hallussa.

Professori Peter Lund: ***

Perinteinen energiapuhe. Onneksi mukana Kiinan potentiaalinen huomioiminen.

Virkamies Outi Berghäll: ****

Yleistason politiikkaa huomioiva kirjoitus käännetään lopussa onneksi rohkeasti asuntopolitiikkaan: “Kansalaiselle tärkeintä olisi asua paikassa, josta voi kulkea julkisilla töihin, kouluun ja harrastuksiin”. Asiana asuntopolitiikan nykyaikainen ja valistunut kommentointi olisi voinut sopia vaikka pääministerille, mutta onneksi edes joku uskalsi sen tehdä.

Professori Atte Korhola: ****

Kirjoitus on paljolti perinteistä suoran energiankulutuksen kommentointia. Mutta siinä näkökulma on montaa muuta kirjoittajaa parempi ja uusia asioita ja esimerkkejä esim. paikallisen energiantuotannon ja tiiviin kaupunkikeskustan kautta.

Ja kirjoituksen lopussa ehdottomat lisätähdet kaiken kruunaavasta napakymppilauseesta: “Ylipäätään turhaa kulutusta pitäisi välttää, sillä tuotteiden tuottamiseen kuluu paljon energiaa.” Hyvä, että joku osaa noin lyhyesti sanoa olennaisen totuuden tavarakulutuksen roolista.

Energiakampanjavastaava Kaisa Kosonen: ***

Yleistason poliittisten linjausten vaatiminen on aina hyödyllistä, mutta kirjoitus olisi kaivannut jotain kansalaisia suoraankin koskevaa. Energiakampanjavastaavalta energialähtöisen kirjoituksen ymmärtää kuitenkin paremmin kuin monelta muulta, siksi kolme tähteä kahden sijaan.

Tiedetoimittaja Risto Isomäki: ***

Hyvää asiaa korkean teknologian jutuista. Mutta Isomäen blogiin verrattuna lehtikirjoituksessa ei päästä kovin hyvin sisälle asioihin ja jäädään melko yleiselle tasolle.