Kulttuurin kustannukset

Keskustelin ystävien kanssa autoilun vähentämisestä. Asiaan suhtaudutaan positiivisesti ja moni on valmis minimoimaan autoilun vain satunnaisiin pakollisiin automatkoihin. Mutta mitä ovat nuo satunnaiset pakolliset automatkat? Kuulemma juhannusreissu kaverin saareen ja muutama mökkireissu kesällä. Tuo herätti minut pohtimaan suomalaisen mökkeilyn ja vastaavien ilmiöiden merkitystä.

Onko kukaan laskenut suomalaisen juhannuksen ilmastokuormaa? Ilmastotehokkaan asumisen kaupungit tyhjenevät ja asunnoissa jääkaapit ja pakastimet hurisevat yksikseen. Kesämökit eli kakkosasunnot täyttyvät ja niiden sähkölaitteet pääsevät tositoimiin. Kuinka paljon tyhjilleen jäävät kaupunkiasunnot kuluttavat turhaa energiaa?

Juhannuksena liian monet joutuvat hyppäämään autoon sillä kesämökit on sijoitettu niin, ettei niille pääse julkisilla kulkuvälineillä. Kuinka paljon suomalaiset ajavat juhannusviikonloppuna? Juhannusviikonloppuna Suomessa ajetaan ainakin 10 miljoonaa kilometriä enemmän kuin normaalina kesäkuun viikonloppuna. Jonkun pitäisi kyllä laskea juhannusliikenteen ilmastokuorma!

Kahden asunnon aiheuttaman energialoukun ja valtavan autoilun lisäksi juhannus vielä moninkertaistaa lihan kulutuksen. Juhannusgrillissä lämpiää monilla tavallista enemmän makkaraa ja lihaa.

Voisi siis todeta, että juhannus on ilmastonmuutoksen kannalta erittäin vaarallinen ja haitallinen tapahtuma. Samoin on viikottainen saunominen.

Jos siis haluaa etsiä erityisesti suomalaisia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään, niin kehottaisin katsomaan noita kulttuuriimme sidottuja ilmastopiikkejä. Mutta koska ne ovat kulttuuriin pitkällä aikavälillä sidottuja, niin niistä luopuminen ei helpolla onnistu. Kotimainen Nobelin palkinnon vastine sille, joka kehittää kulttuuriimme sopivan kaupunkijuhannuksen käytännön, tai onnistuu puolittamaan saunomisen määrän!

Jokainen voi omalla kohdallaan toki yrittää kehittää omaa perinnettään kaupunkijuhannukselle. Ja jokainen voi omalla kohdallaan päättää, ettei saunaa saa pitää lämpimänä yli tuntia, eikä sitä kesäaikana saa lämmittää yli 75 asteiseksi.

Paha paha Suomikesä

Kesä alkaa olla ohi ja on aika katsoa mitä kesän aikana tuli opittua.

Kesän aikana näki enteistä selvemmin sen miten epäolennaisiin asioihin ilmastonmuutoskeskustelu painottuu. Lehdissä näkee vain pintapuolisia aiheita kuten polttoaineen hintaa, autoteollisuuden viherpesupropagandaa ja vähän kasvissyöntiä.

Miksi autoasiaa ratkaistaan näin selvästi pelkkää teknologiaa säätämällä? Autoilun pahimmalta synniltä kuulostaa tällä hetkellä autoilu vanhalla saastuttavalla autolla. Miksi jonkun joka ajaa vuodessa alle 10 000 km isolla klassikkokatumaasturilla pitäisi tuntea huonoa omaatuntoa ja samaan aikaan jonkun Nurmijärveltä Espoossa tai Helsingissä päivittäin töissä käyvän annetaan olla iloinen siitä että hän ajaakin vuosittaisen yli 30 000 kilometriään uudella “ekoautolla”.

Siispä pitää täälläkin sanoa selvällä suomenkielellä tämä asia: Autoilun ongelmana on ajaminen, ei autot.

Ajaminen kuluttaa aina energiaa. Se kuluttaa energiaa vaikka ajettaisiin sähköautolla.

Ilmastonmuutoksen kannalta ei riitä hyppinen energiamuotojen välillä (bensiini, diesel, sähkö, maakassu,…). Ilmastonmuutoksen kannalta energiankulutuksen kaikissa muodoissaan on laskettava radikaalisti.

Energiankulutuksen on laskettava radikaalisti ainakin seuraavat 20 vuotta. Muuten ollaan pulassa. Vasta 20 vuoden päästä on järkevää katsoa ympärille ja miettiä paljonko energiaa silloin pystytään tuottamaan täysin puhtaasti (vesi-, tuuli-, aalto-, aurinkovoima ja vastaavat). 20 vuoden päästä voidaan toivottavasti olla tilanteessa, jossa enegiantuotanto on niin puhdasta että energiankulutusta voidaan jopa alkaa uudestaan kasvattamaan.

Mutta 20 vuotta on niin pitkä aika, että autoiluun liittyvä valheellinen ekopesu energianmuotojen välillä hyppisellä on vaarallista.

Miksi autoilua yritetään väkisin pelastaa autoja ja tekniikkaa tuijottamalla? Kuka on vastuussa? Hallitus? Vanhanen? Autoteollisuus? Öljyteollisuus? Bush?

Ja kuka olisi se joka vihdoinkin laajemmin käynnistäisi kritiikin ja keskustelun itse ajamisen ongelmallisuudesta ja tarpeesta itse ajamisen lopettamiseen ja äärimmäisen radikaaliin laskemiseen.

Katsoin kerran ikkunasta ulos. Näin arviolta 20 metrin leveydeltä autotietä, 5 metrin leveydeltä kävelytietä ja 2 metrin leveydeltä pyöräkaistaa. Kenen sillä 20 metrin leveisellä luxusosuudella pitäisi sinun mielestäsi kulkea? Auton, pyörän vai jalankulkijan? Kenen pitäisi jatkossa ahtaa itsensä 5 metrin tai 2 metrin osuuteen?