Kuluttajille syötetään joka suunnasta Älä ruoki lamaa -viestejä. Teema on aina sama, eli osta kamaa ettei tule lamaa. Tuon viestin kestämättömyys on täällä ja muualla todettu moneen kertaan.
Taantuman kohdalla muna-kana-ongelma ei ole niin vaikeasti ratkaistava kuin voisi kuvitella. Oikeasti taantuma lähtee syvenemään yrityksistä, ei kuluttajista. Taantuma pysyy hallinnassa niin kauan kun yrityksen minimoivat irtisanomisia. Kun irtisanomiset alkavat niin kontrolli menetetään ja taantuma alkaa syventyä.
Julkinen talous ei elä kvartaalitaloudessa. Siksi julkinen talous puhuu jopa investointien lisäämisestä tässä tilanteessa. Tajutaan että nyt tehdyt tappiot voidaan saada takaisin jo muutamien vuosien kuluttua jos toimitaan oikein.
Yritykset elävät liikaa kvartaalitaloudessa. Nyt ei voida tehdä tappiota vaikka se voisi monen vuoden tähtäimellä jopa kannattaa. Taantuman kohdalla olisi siis ensisijaisen tärkeää päästä mediassa ja keskustelussa eroon kvartaalitalouden lyhyen tähtäimen tarkastelusta. Tuohon muutokseen pitäisi juuri nyt lähteä kaikkien talouslehtien. Mitä talouslehdet edellä, sitä sanomalehdet perässä. Ja sanomalehtien muuttaessa yritysten talouteen liittyvää kirjoitteluaan voisivat sijoittajat ja lopulta yrityksetkin uskoa että tuo pidemmän tähtäimen ajattelu ja investoinnin nyt voisivat kannattaa.
Suurin ongelma liittyy kuitenkin yritysten kustannusrakenteeseen. Nopeiten vaikuttava merkittävä kustannuserä ovat henkilöstökustannukset. Irtisanomiset ja lomautukset alentavat kustannuksia tuntuvasti ja heti. Kaikki muut kustannuserät ovat hidasvaikutteisia. Niissä säästötoimenpiteet alkavat tuntua vasta noin 12 kuukauden viiveellä.
Yritykset kaipaavat lisämotivaatiota tuon 12 kuukauden sietämisessä. Nyt tarvittaisiin uudenlainen tempaus, joka motivoisi yrityksiä.
Toivottavasti joku tajuaa väntää energiakustannuksista tuollaisen tempauksen. Energiakustannukset ovat nykyään kaikilla toimialoilla yllättävän suuri kustannuserä. Jopa palvelualoilla ja toimistotyössä lämmitys, ilmastointi ja sähköt ovat todella suuri kustannuserä.
Energiakustannuksia olisi kaikilla yrityksillä mahdollista leikata 10-30% nopeillakin toimenpiteillä. Nopea tarkoittaa tässä tosin tuota 12 kuukauden viivettä. Ensin nimittäin tarvitaan erilaisia hyvien konsulttien tekemiä energiakatselmuksia. Sen jälkeen pieniä investointeja ja työtä energiakatselmuksen ehdottamien muutosten toteuttamiseksi. Tuossa menee nopeasti yli 1/2 vuotta. Ja energiankulutuslukujen pienentymisen tuntuvaa näkymistä saa senkin jälkeen odottaa vielä 1/2 vuotta.
Nyt tarvitaan pilottiyritys, joka rohkeasti ilmoittaisi tarvitsevansa vaikeassa tilanteessa kustannussäästöjä ja toteuttavansa sen vuoksi energiansäästöhankkeen. Samassa yhteydessä yritys voisi ilmoittaa, että hanke työllistää X henkilöä, joten toistaiseksi yritys ei ryhdy henkilöstövähennyksiin.
Ensimmäisen malliyrityksen jälkeen olisi aineksia varsinaiseen kampanjaan, jossa monet yritykset ilmoittaisivat taantuman vuoksi suuntaavansa seuraavan 12 kuukauden aikana henkilötyötä, rahaa ja jopa uusia rekrytointeja energiansäästöhankkeisiin.
Mitkä olisivat kampanja seuraukset?
Yrityksillä olisi vaikea 12 kuukautta, mutta sen jälkeen tulevina vuosina kustannussäästöt alkaisivat tuntua. Monet laskelmat osoittavat, että energiakatselmusten ja energiansäästöinvestointien takaisinmaksuaika on vain muutamia vuosia.
Imagohyödyt yrityksille olisivat tuntuvia. Kampanja varmasti keräisi positiivista julkisuutta.
Sitten vain kaikki suunnittelemaan tuollaista kampanjaa ja painostamaan ensimmäisiä yrityksiä sen toteuttamiseen. Energiakustannusten pienentämisessä on tulevaisuutta!
