Kaikki loppuu aikanaan. Näin käy varmasti myös nykyisille kulutustottumuksillekin.
Pahinta viime vuosikymmenien länsimaisessa elämäntavassa on ollut sen perustuminen lainaamisen. Rahat kuluttamiseen lainattiin muilta. Ja siihen kaatui sitten melkein koko finanssijärjestelmä. Resurssit lainattiin lapsenlapsilta. Ja siihen kaatuu sitten melkein koko maapallo. Mutta kannettu vesi ei kaivossa pysy, eikä lainaraha ole ikuista. Lainat maksetaan takaisin korkojen kera. Nyt vain pelottaa koska tuon lapsenlapsilta lainaamisen korkojen takaisinmaksu alkaa. Se tulee osoittautumaan vielä kalliiksi.
Lapsenlapsilta resurssien lainaaminen on perinteisessä mielessä muuttumassa. Kaikkialla keskustellaan ympäristöasioista, ilmastonmuutoksesta, energiantuotannosta ja raaka-aineiden vähenemisestä. Muutos parempaan on jo alkanyt.
Mutta muutama keskustelu vielä jatkaa samaa vanhanaikaista lapsenlapsilta lainaamisen logiikkaa. Nimittän ydinvoima ja hiilidioksidin talteenotto (CCS). Sekä ydinvoima että hiilidioksidin talteenotto ovat teknologiafanien päiväunista otettuja ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Molemmissa on monta hyvää asiaa. Mutta molemmissa on huonoa se, että ne vain jatkavat vanhaa lapsenlapsilta lainaamista yhä rankemmilla keinoilla.
Ydinvoimassa ja hiilidioksidin talteenotossa on molemmissa hyviä ominaisuuksia. Sellaisenaan ne ovat varsin hyväntahtoisia ja oikeansuuntaisia toimenpiteitä. Mutta molempiin liittyy valtava jäteongelma. Ja jäteongelmathan ovat aina tulevien sukupolvien ongelmia.
Ydinvoimassa ja hiilidioksidin talteenotossa ollaan lapsenlapsilta lainaamassa peruskalliota. Siis peruskalliokin heti nyt meille tänne! Eikä peruskalliotakaan kannata pihdata vasta lapsenlapsille. Ensin veimme puhtaat metsät, puhtaat vedet ja öljyn. Sitten veimme tärkeät mineraalit. Mitä lapsenlapsille jäi? No peruskallio. Siispä otamme senkin!
Ydinjätteet ja hiilidioksidi on tarkoitus viimekädessä pistää ikuisiksi ajoiksi talteen peruskallion sisään. Hiilidioksidi osittain myös valtamerien syvänteiden pohjalle. Tuo tarkoittaa sitä, että peruskallio ja valtamerien syvänteet tulevat noilta osin pyhiksi ja vaarallisiksi alueiksi. Eihän kukaan halua vapauttaa ydinsaasteita ja hiilidioksidia noista haudoista. Se koituisi välittömästi kohtalokkaaksi.
Minua ei noissa asioissa huolestuta esim. turvallisuus. Aivan sama onko ydinjätteen hautaaminen turvallista vai sisältyykö siihen suuria riskejä siitä, että reilun 100 vuoden päästä ydinsäteily alkaakin vuotaa. Minua ei haittaa vaikka olisi suuri vaara siihen, että varastoitu hiilidioksidi yllättäen kulkeutuisikin peruskalliosta ilmakehään tai muutuneet merivirrat myllertäisivät hiilidioksidin syvänteistä ilmakehään. Minua haittaa eniten lapsenlapsilta lainaamisen loputtoman logiikan jatkaminen?
Miksi lapsenlapsemme eivät saisi itse päättää peruskallion ja syvänteiden käytöstä? Ei sillä ole väliä, mitä he niillä haluaisivat tehdä. Pääasia, että he saisivat päättää niistä itse. Minun puolestani saisivat rakentaa peruskallion sisään vaikka huvipuistoja, urheilukeskuksia, kauppakeskuksia tai maanalaisia kaupunkeja. Meren syvänteisiin saisivat tehdä vaikka eksoottisia matkailukeskuksia tai siirtokuntia. Nuo mahdollisuudet heillä pitäisi olla.
Monelta osin tulevaisuus näyttää lupaavalta. Mutta aina kun ajattelee mitä kaikkea tulevilta sukupolvilta on jo otettu meidän toimesta pois, niin maailmankuva näyttää synkemmältä. Joku roti pitäisi olla tällä ympäristölainaamisellakin. Minusta se viiva pitäisi piirtää viimeistään peruskallion kohdalle. Tai olisi pitänyt piirtää jo aikaisemmin, mutta se taitaa olla melkein myöhäistä
Nämä ovat kuitenkin pahimman luokan vaarallisia ympäristöpikavippejä. Maksuaika tulee vastaan yllättävän pian ja ulosottomien on todella säälimätön tapaus.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Niin tämä blogikin nyt. Blogin aloittamisen jälkeen on tapahtunut paljon. Ilmastonmuutos on pysynyt otsikoissa. Kulutustottumusten muutos on noussut otsikoihin. On julkaistu hyviä selvityksiä, kannanottoja ja ohjeistuksia. Taantuma on tukenut muutoskeskustelua. Jne…
Tavallaan siis tämä blogi on elänyt aikansa. Tarvitaan uusia näkökulmia ennen uusia blogeja. Mutta niitä syntyy varmasti! Tämä blogi lopetetaan kirjoittaja- ja taustajoukkojen supistuttua yhteen henkilöön. Osa taustalla olleista ideanikkareista varmasti kirjoittaa jatkossa muissa yhteyksissä samoista asioista.
Kiittäen Kimppakivalaiset
