Kaikki on mahdollista

Salamaryhmän vanhassa suomirapin tai suomireggaen klassikossa lauletaan “Kaikki on mahdollista, mikään ei ole mahdotonta”. Tuota moni suomalainen ei vieläkään usko.

Viime aikoina pääkaupunkiseudulla on ollut paljon hyvää liikehdintää – yksityisautoilun vastainen liike on vahva Kriittisine pyöräretkineen, Matti Vanhasen näkemykset pientaloilla toteutetusta pääkaupunkiseudusta tuomittiin, Osmo Soininvaara ja Megapolis2023-seminaarin vieraat ovat saaneet medianäkyvyyttä talouskasvua vastustavilla ja onnellisuutta korostavilla puheenvuoroilla,…

Vastareaktiot tuolle kaikelle ovat selvä asia. Tälläkin viikolla Helsingin Sanomien yleisönosastolta on saanut lukea närkästyneitä kommentteja yksityisautoilijoilta. Kaikessa tuossa ekologisen kehityksen vastustamisessa korostuu Suomessa yksi näkökulma: Kaikkia ei voi vaatia elämään ekologisesti ydinhelsinkiläisten tavoin ja on täysin luonnotonta sekä mahdotonta vaatia että joku luopuisi pientalostaan ja yksityisautoilustaan, koska siihen on kaikilla maaseutuasukkailla oltava oikeus. Kaikkia ei voi vaatia muuttamaan tai elämään pääkaupunkiseudulla, tai edes pääkaupunkiseudulla ja muissa merkittävimmissä kasvukeskuksissa.

Muutoksen vaatiminen on siis mahdotonta ja kun vaaditaan muutosta asumisessa ja autoilussa niin vaaditaan mahdottomia. Eipäs! Kaikki on mahdollista.

Tässä muutama fakta:

• Maailmassa on yli 5 miljoonan asukkaan suurkaupunkeja, joissa elää pääasiassa erittäin onnellisia ihmisiä. Onnellisempia kuin suomalaiset.
• Maailmassa on yli 5 miljoonan asukkaan suurkaupunkeja, joiden pinta-ala on pienempi kuin meidän pääkaupunkiseutumme.
• Maailmassa on yli 5 miljoonan asukkaan suurkaupunkeja, joissa on yksityisautoja moninkertaisesti vähemmän kuin Suomessa. Autoja on niissä jopa vähemmän kuin nykyisessä vain miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudussamme.

Ei siis ole mitenkään epärealistista kuvitella, että kaikki suomalaiset asuisivat pääkaupunkiseudulla. Se on aivan realistista ja mahdollista. Maailmalla on oikeita realistisia ja toimivia esikuvia. Saati se että kaikki suomalaiset olisi ‘hajakeskitetty’ Suur-Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun.

Lisää faktoja:

• Aasiassa on kaupunkikeskittymiä, joihin on muutamissa vuosissa muuttanut miljoonia ihmisiä.
• Aasiassa on muuttoliikkeitä, joiden seurauksena yhdessä vuodessa kaupunkeihin on muuttanut yli 5 miljoonaa ihmistä.

On siis ihan mahdollista, että koko Suomi muuttaisi pääkaupunkiseudulle alle 5 vuodessa. Se on aivan mahdollista ja maailmalla on esimerkkejä tuollaisen oikeasta toteutumisesta. Siihen verrattuna kaikkien siirtyminen alle 10 vuodessa ‘hajakeskitetysti’ Suur-Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun on todella yksinkertainen ja helppo asia.

Kaupungistumisen, muuttoliikkeen ja tiiviin asumisen vastustaminen on luonnollista ja tervettä. Mutta kun vastustatte, niin valitkaa järkevät argumentit. Muistakaa, että “mahdoton” tai “epärealistinen” eivät ole järkeviä argumentteja. Kaikki on mahdollista. Aivan kaikki.

Vanhasen 5 virhettä

Matti Vanhanen tilitti Helsingin Sanomissa 7.9. omaa valheellista propagandaansa amerikkalaismallisista puutarhametropoleista. Kyseessä siis lähinnä yhden miehen piirrustuspöydällä syntynyt malli, jossa melkein jokainen pääkaupunkiseudun yli miljoonasta ihmisestä voisi asua omakotitalossa. Vanhasen mukaan tämä ei edes aiheuttaisi ilmastohaittoja tiivistä kaupunkiasumista enempää.

Ei voi kuin hämmästellä miten tuollaista tekstiä julkaistaan niin monessa paikassa lähes totuudelta kuulostavana. Tässä selkeimpiä Vanhasen vaarallisia virheitä:

1. Ihmiset haluavat omakotitaloihin

Vanhanen itsekin toteaa Hesarissa, että 40% ei halua. Ja tuo on vain Suomen keskiarvoluku. Jos katsotaan nuoria helsinkiläisiä, niin luku on jotain aivan muuta. Ja nuoret helsinkiläiset kuitenkin edustavat tulevaisuuden suomalaisia eri tavalla kuin 60%:n omakotihalukkaiden keskiarvoa dominoivat varttuneet maaseutuasukkaat. Jos siis haluaisi puhua tulevaisuuden Suomelle niin pitäisi sanoa että “ihmiset eivät halua omakotitaloihin”.

Lisäksi omakotitaloissa halutaan usein asua siksi, että historiassa on niin paljon huonoja kerrostalototeutuksia ja lähiötoteutuksia. Kerrostaloissa ja tiiviissä lähiöissä on kuitenkin erittäin paljon tilaa parannuksille ja laajalle yhteisöllisyydelle. Parannusten avulla nuo prosenttiluvut voitaisiin muuttaa kerrostalomyönteisemmiksi. Mutta tuota 40% osuutta, joka ei nytkään halua omakotitaloon ei saa muutettua omakotitalomyönteisemmäksi mitenkään.

Pitäisi olla helpompaa muuttaa Vanhanen tulevaisuuden kansalaisten näköiseksi kuin koko tulevaisuuden kansa Vanhasen näköiseksi. Mutta Vanhanen vaikuttaa sen verran jääräpäiseltä propagandassaan, että tuo yhden ihmisen sivistäminen ja asennemuokkaaminen voi osoittautua yllättävän haastavaksi.

2. Kauppa kävelymatkan päässä

Kun Vanhanen sanoo että puutarhametropolissa kauppa on kävelymatkan päässä, niin hän tarkoittaa vain ruokakauppoja. Pieni kävelyretki urbaanissa kaupungissa voisi paljastaa ettei urbaani nykyihminen halua asioida ruokakaupoissa. Urbaani nykyihminen asioi mieluummin kirjakaupoissa, kahviloissa, harrastusliikkeissä ja ravintoloissa. Vanhasen mallissa tuollainen elämästä nauttiminen on suljettu pois ja elämästä on tehty väkisin pelkkää ruokakauppaa tai omassa pihapiirissä kökkimistä.

3. Sähköauto pelastaa

Haloo Vanhanen!?! Sähköauto on tilapäinen ratkaisu päästöongelmiin. Sähköautolla on pienemmät päästöt kuin polttomoottoriautolla. Mutta päästöongelmaa suurempi kysymys onkin energia ja sen tietää jokainen asiaan perehtynyt. 10 miljardin ihmisen maapallossa energiaa tullaan tuijottamaan paljon tarkemmin kuin nyt tuijotetaan ilmastonmuutosta ja co2:ta.

Sähköauto vie yhtä paljon energiaa kuin polttomoottoriauto. Usein sähköauto vie energiaa enemmän johtuen polttomoottorin palamisen suhteellisen korkeasta hyötysuhteesta ja sähkön siirtotekniikan ja akkujen ja niiden lataamisen melko korkeista hävikeistä.

Laajan sähköautoilun varaan ei siis saisi rakentaa todellista tulevaisuutta. Todellisen tulevaisuuden tulee olla vapaampi koko yksityisautoilusta. Siis vapaampi kaikesta yksityisautoilusta, myös sähköautoilusta. Lähen päivittäinen yksityisautoilu on kaikissa muodoissaan liikaa energiaa vievää 10 miljardin ihmisen maapallolle.

Haluaisin nähdä Vanhaen puutarhametropolin toimivan ilman yksitysautoilua eli polkupyörien ja raideliikenteen varassa. Mahdoton ja liian kallis yhtälö.

4. Työpaikkoja lisää kehyskuntiin

Helsingin Sanomien mukaan pienten kuntien omavaraisuusaste työpaikoissa on noin 50 %. Vanhanen näkee ratkaisuna esim. lähikaupat ja muut pienetaajaamiin nousevat pienet uudet palvelut. Jos ollaan realistisia niin lähiruokakauppojen ja vastaavien avulla pienten kuntien työpaikkaomavaraisuus saadaan 50%:sta ehkä 60%:iin. Nyt kuitenkin tarvitaan ratkaisuja tyydyttämään kaikkien 100% työmatkalaisten ongelmia. 40% puutarha-asukkaista joutuisi Vanhasen mallissakin edelleen matkustamaan päivittäin pitkiä työmatkoja. Se tuskin on kenekään edun mukaista.

Vai onko Vanhasella jotain etätyöhön liittyviä valttikortteja hihassaan? Rankat veroalennukset yrityksille etätyön teettämisestä ja valtion tukemaa videoneuvotteluteknologiaa koteihin? Tuskin, mutta toivottavasti.

5. Talojen lämmitys biopolttoaineilla

Talojen lämmitys on yksityisautoiluakin suurempi energiasyöppö Suomessa. Ja tässäkin asiassa Vanhanen tuijottaa vain päästöjä eikä energiankulutusta. Omakotiasumine vie aina enemmän energiaa kuin vastaava tiiviimpi kerrostaloasuminen. Tuo on selkeä fakta. Jos siis tulevaisuuden tyyliin yritetään vähentää energian kokonaiskulutusta, niin Vanhasen mallilla tulee nopeasti seinä vastaan. Siinä mallissa energiankulutus säilyy suurena vaikka lämmityksen päästöjä saataisiinkin esim. uusilla polttoaineratkaisuille kuriin.

Yhteenveto: Vanhasen mallista ja tekstistä paistaa kaikkialta läpi tuo Nurmijärvi. Herätys pääministeri. Tulevaisuus rakennetaan muualla kuin Nurmijärvellä. Kun ollaan ratkaisemassa pääkaupunkiseudun tulevaisuutta niin mallia otetaan toisesta suunnasta. Mallia ei oteta edes Helsingistä vaan suuremmista metropoleista – Lontoosta, New Yorkista, Hong Kongista, Tokiosta, Riosta,… Ehdotan Vanhaselle pitkää ekskursiota todellisiin metropoleihin, jotta silmät avautuisivat tuon puutarhamallin täydelliselle mahdottomuudelle.

Toisaalta pitää muistaa, että Vanhanen on viimeiseen asti pesunkestävä poliitikko. Vaikka puutarhamalli on pitkällä tähtäimellä ilmastollinen ja energiankulutuksellinen ekokatastrooffi, niin nykysuomessa sen kannattajia on jopa 50% äänestäjistä. Vanhasen mallissa se riittää vaalivoittoon, joka lienee tärkeämpää kuin Suomen ja pääkaupunkiseudun tila vuonna 2030. Ei Vanhasta ole tähän mennessäkään valittu tehtäviinsä helsinkiläisten toimesta, eikä valita jatkossakaan. Vanhasen kannattajat on hajakeskitetty ihan muualle.

Kulttuurin kustannukset

Keskustelin ystävien kanssa autoilun vähentämisestä. Asiaan suhtaudutaan positiivisesti ja moni on valmis minimoimaan autoilun vain satunnaisiin pakollisiin automatkoihin. Mutta mitä ovat nuo satunnaiset pakolliset automatkat? Kuulemma juhannusreissu kaverin saareen ja muutama mökkireissu kesällä. Tuo herätti minut pohtimaan suomalaisen mökkeilyn ja vastaavien ilmiöiden merkitystä.

Onko kukaan laskenut suomalaisen juhannuksen ilmastokuormaa? Ilmastotehokkaan asumisen kaupungit tyhjenevät ja asunnoissa jääkaapit ja pakastimet hurisevat yksikseen. Kesämökit eli kakkosasunnot täyttyvät ja niiden sähkölaitteet pääsevät tositoimiin. Kuinka paljon tyhjilleen jäävät kaupunkiasunnot kuluttavat turhaa energiaa?

Juhannuksena liian monet joutuvat hyppäämään autoon sillä kesämökit on sijoitettu niin, ettei niille pääse julkisilla kulkuvälineillä. Kuinka paljon suomalaiset ajavat juhannusviikonloppuna? Juhannusviikonloppuna Suomessa ajetaan ainakin 10 miljoonaa kilometriä enemmän kuin normaalina kesäkuun viikonloppuna. Jonkun pitäisi kyllä laskea juhannusliikenteen ilmastokuorma!

Kahden asunnon aiheuttaman energialoukun ja valtavan autoilun lisäksi juhannus vielä moninkertaistaa lihan kulutuksen. Juhannusgrillissä lämpiää monilla tavallista enemmän makkaraa ja lihaa.

Voisi siis todeta, että juhannus on ilmastonmuutoksen kannalta erittäin vaarallinen ja haitallinen tapahtuma. Samoin on viikottainen saunominen.

Jos siis haluaa etsiä erityisesti suomalaisia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään, niin kehottaisin katsomaan noita kulttuuriimme sidottuja ilmastopiikkejä. Mutta koska ne ovat kulttuuriin pitkällä aikavälillä sidottuja, niin niistä luopuminen ei helpolla onnistu. Kotimainen Nobelin palkinnon vastine sille, joka kehittää kulttuuriimme sopivan kaupunkijuhannuksen käytännön, tai onnistuu puolittamaan saunomisen määrän!

Jokainen voi omalla kohdallaan toki yrittää kehittää omaa perinnettään kaupunkijuhannukselle. Ja jokainen voi omalla kohdallaan päättää, ettei saunaa saa pitää lämpimänä yli tuntia, eikä sitä kesäaikana saa lämmittää yli 75 asteiseksi.

Paha paha Suomikesä

Kesä alkaa olla ohi ja on aika katsoa mitä kesän aikana tuli opittua.

Kesän aikana näki enteistä selvemmin sen miten epäolennaisiin asioihin ilmastonmuutoskeskustelu painottuu. Lehdissä näkee vain pintapuolisia aiheita kuten polttoaineen hintaa, autoteollisuuden viherpesupropagandaa ja vähän kasvissyöntiä.

Miksi autoasiaa ratkaistaan näin selvästi pelkkää teknologiaa säätämällä? Autoilun pahimmalta synniltä kuulostaa tällä hetkellä autoilu vanhalla saastuttavalla autolla. Miksi jonkun joka ajaa vuodessa alle 10 000 km isolla klassikkokatumaasturilla pitäisi tuntea huonoa omaatuntoa ja samaan aikaan jonkun Nurmijärveltä Espoossa tai Helsingissä päivittäin töissä käyvän annetaan olla iloinen siitä että hän ajaakin vuosittaisen yli 30 000 kilometriään uudella “ekoautolla”.

Siispä pitää täälläkin sanoa selvällä suomenkielellä tämä asia: Autoilun ongelmana on ajaminen, ei autot.

Ajaminen kuluttaa aina energiaa. Se kuluttaa energiaa vaikka ajettaisiin sähköautolla.

Ilmastonmuutoksen kannalta ei riitä hyppinen energiamuotojen välillä (bensiini, diesel, sähkö, maakassu,…). Ilmastonmuutoksen kannalta energiankulutuksen kaikissa muodoissaan on laskettava radikaalisti.

Energiankulutuksen on laskettava radikaalisti ainakin seuraavat 20 vuotta. Muuten ollaan pulassa. Vasta 20 vuoden päästä on järkevää katsoa ympärille ja miettiä paljonko energiaa silloin pystytään tuottamaan täysin puhtaasti (vesi-, tuuli-, aalto-, aurinkovoima ja vastaavat). 20 vuoden päästä voidaan toivottavasti olla tilanteessa, jossa enegiantuotanto on niin puhdasta että energiankulutusta voidaan jopa alkaa uudestaan kasvattamaan.

Mutta 20 vuotta on niin pitkä aika, että autoiluun liittyvä valheellinen ekopesu energianmuotojen välillä hyppisellä on vaarallista.

Miksi autoilua yritetään väkisin pelastaa autoja ja tekniikkaa tuijottamalla? Kuka on vastuussa? Hallitus? Vanhanen? Autoteollisuus? Öljyteollisuus? Bush?

Ja kuka olisi se joka vihdoinkin laajemmin käynnistäisi kritiikin ja keskustelun itse ajamisen ongelmallisuudesta ja tarpeesta itse ajamisen lopettamiseen ja äärimmäisen radikaaliin laskemiseen.

Katsoin kerran ikkunasta ulos. Näin arviolta 20 metrin leveydeltä autotietä, 5 metrin leveydeltä kävelytietä ja 2 metrin leveydeltä pyöräkaistaa. Kenen sillä 20 metrin leveisellä luxusosuudella pitäisi sinun mielestäsi kulkea? Auton, pyörän vai jalankulkijan? Kenen pitäisi jatkossa ahtaa itsensä 5 metrin tai 2 metrin osuuteen?

Koolla on merkitystä

Helsingissä on muutamia kymmeniä taloja, joissa on yli 100 asuntoa. Ei siis taloyhtiöitä tai kortteleja, vaan ihan yksittäisiä kompakteja rakennuksia joissa on noin monta asuntoa.

Olen yrittänyt vähän selvitellä millaista asuminen on noissa jättitaloissa. Utelen kaikkea aina kun selviää, että joku asuu sellaisessa.

Pääsääntöisesti asukkaat kertovat, että talosta löytyy paljon yhteisiä jaettuja resursseja. Useita saunoja (kyllä). Pesutupa (kyllä). Kuivaushuone (kyllä). Kerhohuone (kyllä). Askarteluhuone (kyllä). Erillinen pyörävarasto (kyllä). Parhaimmillaan taloissa oli esim. toimiva sisäinen kierrätys aikakauslehdille. Tai puutyöhuone höyläpenkkeineen ja höylineen.

Jättitaloissa on jäljellä paljon sitä yhteisöllistä ja jaettua toimintaa mikä pienemmistä taloista on kustannussyistä ja yksityisyysvillityksen myötä lopetettu.

Jättitalot ovat ekologisesti tehokkaita. Nyt alkaa tuntua että ne ovat elämänlaadullisestikin tehokkaita. Kertokaa mihin ollaan rakentamassa uusia jättitaloja? Voisi katsoa jos sellaisesta löytyisi sopiva kämppä seuraavaksi asunnoksi.

Talkkarin paluu

Kaupunkiasumisen ekologisuus verrattuna suurten välimatkojen haja-asumiseen on saanut onneksi hyvää ja ansaitsemaansa huomiota viime aikoina. Oli kiva lukea Hesaristakin kuinka Suomen pohjoisin maanviljelijä kirosi asumisen kalleutta kun kauppaan on automatka ja bensa maksaa sen mitä maksaa. Samalla viikolla lehdissä montakin erilaista kaupunkien ekologisuuteen ja yhteisöllisyyteen ja niiden kehittämiseen liittyvää kirjoitusta. Suomen Asuntomessutkin muuten järjestää Helsingissä helmikuussa oikein seminaarin otsikolla “Asuminen ja ilmastonmuutos”, jossa samoja asioita käydään läpi.

Kun olen miettinyt tulevaisuuden kaupunkiasumista, niin mieleeni on tullut yksi asia – talonmiehet. Talonmiehet on onnistuneesti karkoitettu kaikkialta turhina ja liian kalliina. Niinhän he pitkään varmaan olivatkin. Kun talkkarien hommiksi jäi lumenluonnin rinnalla pelkkä kiinteistön yleishoito ja yleishoito meni teknistymisen myötä väkisin ulkoistettavaksi, niin eihän jäljelle jäänyt mitään järkevää perustetta talonmiehille.

Mutta nyt asuminen on muuttunut siitä, mitä asuminen oli talonmieskarsinnan aikaan 80- ja 90-luvuilla.

Nykyään monet ostavat kotitöitä pieniltä palveluyrityksiltä. Pääasiassa ostetaan siivouta, mutta myös kodinkoneiden huoltoa ja teknisiä asennustöitä.

Kun ajatellaan suurta taloyhtiötä, niin nykytilanne on koominen. Taloon tulee joka päivä ainakin yksi siivoja jostakin kauempaa siivoamaan jotakin talon asuntoa. Jonakin päivänä taloon saattaa tulla kaksikin eri siivojaa siivoamaan kahta eri asuntoa melkein samaan aikaan. Ja kaupungilla siis liikkuu jatkuvasti siivoojia pienillä autoillaan ristiinrastiin ajamassa asiakkaalta toiselle. Varmasti Helsingissä on jo sattunut kolari, jossa kaksi asuntojen siivoajaa on törmännyt.

Mitä jos suuressa taloyhtiössä kaikki siivojapalvelut olisi ostettu samalta siivoojalta? No sitten varmaan huomattaisiin, että siivottavaa on niin paljon, että siivojaan kannattaa muuttaa samaan taloon tai tosi lähelle. Muutama asiakas siivojalle lisää, niin asukkaat alkaisivat jo laskea, että taloyhtiön vanhan talonmiehen asunnon vuokraaminen siivojalle voisi olla ihan kannattavaa. Ja mikäs sitten enää onkaan ero vanhaan talonmieskäytäntöön?

Toivottavasti suuret taloyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt alkavat hankkia uudenlaisia talonmiehiä. Uudenlainen talonmies on siivoja, jolta tarvittaessa onnistuu digiboksin asennus tai Windowsin asennus tietokoneeseen. Turha sanoa ettei sellaisia osaajia löydy. Varmana löytyy, ja varmasti olisi monen suuren taloyhtiön kohdalla tarpeellinen ja riittävän edullinen ratkaisu toteutettavaksi. Mikä olisi uusi termi näille uudenlaisille talonmiehille? Toivottavasti ei talonnainen?